7. helmikuuta 2012

Karkki

50-luvun nojatuolikaunotar oli päässyt ajan kuluessa hiukan rupsahtamaan ja kaipasi päivitystä. Tuoli purettiin vanerirungolle asti kaljuksi ja vanhojen haisevien flokkivanujen tilalle vaihdettiin uudet. Myös istuimen vaahtomuovityyny vaihdettiin uuteen. 


Ja päälle herkullinen Harlequinin ihana kuosi.



Aikasta ihana!



2 kommenttia:

  1. Hei! Minulla taitaa olla samanlainen tuoli, valkoisella alkuperäisellä vinyylipäällyksellä. Tosin olen aina pitänyt sitä 60-lukulaisena, koska tuolloin äiti osti sen häälahjarahoillaan. Mutta oisko äitee ollut fiksu ja hankkinut tuolin käytettynä, ken tietää. Olisiko sinulla tietoa tuolin valmistajasta? En ole törmännyt vastaavaan ennen kuin nyt :)

    VastaaPoista
  2. Mulla on just net purettuna samanmoinen tuoli. Siinä oli päiväys 19.8.1964 ja opettajan merkintöjä, ollut siis varmaan jonkun koulutyö. Samalla tavalla kun tuolla jossain hieman uudemmassa postauksessasi oli tuo oranssi vaahtokumi ihan pölyä vaan enää. Kaikki lähti helposti, mureni matolle. =D

    Katotaas millanen siitä tulee, ei varmaan kyllä yhtä hieno ku tää sun tekemä! Mä oon aiemmin vaan verhoillu muutoman ruokatuolin istuimen äidille, siinä mun verhoilut. Tämä tuoli löytyi naapurin roskisten luota ja kun se oli siinä pari päivää seissy, ni en voinu ku kantaa sisälle. Tuon purkamistyön ois vaan voinu hoitaa pihalla. ;D

    Vinkkejä, mitä vois laittaa nuihin käsinojiin sen vaahtokumin tilalle? Käsinojissa nyt on enää selkänojan taivutetun vanerin yläreunassa paksu juuttiköysi kaiken vanhan otin pois. Mielenkiintosta hommaa ja vie täysin mukanaan! ;)

    VastaaPoista